Kannattaako Senegaliin matkustaa? Onko siellä turvallista? Entä yleensä Afrikkaan? Tällaisia hyviä kysymyksiä olen saanut Turun katukuvassa. Nykyään matkustustyylejä ja erilaisia odotuksia on niin paljon, että vastaaminen on vaikeaa.

Oma kokemukseni Afrikasta nyt 10 maassa käytyäni on se, että yksin ei kannata mennä ollenkaan. Omia lapsia en ottaisi mukaan trooppisten sairauksien alueelle reissaamaan.  Ryhmä samanhenkisiä aikuisia ihmisiä on järkevin vaihtoehto. Ryhmällä pitää myös olla kokenut vetäjä. Säätämään ei kannata lähteä. On hyväksyttävä se, että asiat eivät ole ihan kenenkään hallinnassa siitä hetkestä, kun Afrikan kamaralle astut.



Jos monumentaalisia nähtävyyksiä etsii, Saharan eteläpuolella sellaisia ei ole. Luontoa ei  välttämättä löydä lentokentän nurkalta. Mukavuuksia hakeva suuntaa muualle. Entäpä ryyppyreissaaminen? Turvallisuustilanne on harvemmin Afrikassa sellainen, että se kannustaisi muita kuin kaikkein itsetuhoisimpia ryyppäämään. Kuvan mieto La Gazelle-olut soveltuukin parhaiten janon sammuttamiseen.

Senegalista  erikseen  sanoisin sen,  että  sujuva ranskankielinen supliikki on  edellytys  itsenäiselle matkailulle  maassa.  Muuten  asiat eivät kertakaikkiaan hoidu. Meikäläinen turistiranskan solkkaaja kuuli riittävän kertaa reaktion: ettehän te ranskaa osaa. Ja palvelu loppui. Vaikea oli välttää sitäkään vaikutelmaa, että osa väestä piti ranskaa puhumatonta toubabia eli valkoihoista yksinkertaisesti vähämielisenä.

Hyvä puoli Senegalissa on se, että maassa näkee vähän turisteja ja he eivät ole amerikkalaisia, japanilaisia eivätkä saksalaisia. Huono puoli on se, että he ovat ranskalaisia.

Onko Afrikassa ihanaa? Onko se ihanaa, kun ihmiset hymyilevät ja tulevat estottomasti juttelemaan? Ovatko ihmiset tosiaan onnellisia, kun hymyilevät koko ajan? Ensimmäisellä kerralla Afrikassa eurooppalainen saa helposti sellaisen vaikutelman. Ajatus siitä, että  hymy  on onnellisuuden merkki, on tietysti naiivi. Hiukan kokeneempi kävijä alkaa vähitellen tajuta, että afrikkalaiset hymyilevät pikemmin siitä huolimatta, että heidän elämässään ei yleensä niin kauheasti onnen aiheita ole. Kuten muualla, myös Afrikassa jos joku hymyilee sinulle, hänellä on mielessä jotain ihanaa, jota sinulta haluaa.

Senegaliin ja muualle Afrikkaan voi matkustaa pitämään yllä omia illuusioita hetkessä elävistä onnensa hymyilijöistä. Tai voi matkustaa katsomaan, miten rankkaa ihmisen elämä voi olla ja on.

Jorma